Rahapuheen puute

Koordinoin Aallon visuaalisen muotoilun koulutusohjelman Ammatti- & oikeuskäytännön kurssia. Kurssilla on yksi tavoite ylitse muiden: ettei kukaan kurssin käynyt luovuttaisi kaikkia oikeuksia, tai yleensäkään allekirjoittaisi huonoja sopimuksia. Katsotaan mieluummin tulevaisuutta ohi mediatalojen ja mietitään, mitä muita mahdollisuuksia työllistymiseen löytyy. Tiistaina luennoimassa olivat Napa Arts & Licensing Agencyn Marjo Granlund sekä kuvittajat ry:n toiminnanjohtaja Anna Kähkönen. Sopimusasiaa on jo tässä vaiheessa kurssia juntattu niin paljon, että briefasin Marjon luennoimaan positiivisella tähtäimellä siitä mitä ansaintamahdollisuuksia kuvittajalla on. 

Tämän kuvassa näkyvän Annan sliden kohdalla pysähdyin miettimään: tämä on ehkä merkittävin asia, jota jokainen luovan alan opiskelija / alalla jo toimiva voisi harjoitella: 

"Kuvittajan täytyy oppia puhumaan rahasta."

Rahasta puhuminen luovalla alalla – onko sitä? Kiinnitin tähän huomiota keväällä 2012 c2-pitchauskisassa, kun kuuntelin finaalikierrokselle päässeiden kanssakilpailijoiden pitchaukset. Olin finaalin ainut, joka puhui rahasta. Olen melko varma, että kilpailun voitto tipahti kohdalleni tästä syystä. Jos muut (teknologiapainotteiset) pitchaukset olisivat painottaneet pitchinsa rahaan, en ehkä olisi voittanut. 

Miksi luovien alojen rahapuhe on niin vaikeaa? Ollaan vain kivenheiton päässä startup-skenestä, jossa rahapuhetta riittää ehkä liikaakin. Voitaisiko oppia sieltä jotain? Löytyisikö keinoja joilla tätä voisi kehittää?

- HS°